maanantai 9. joulukuuta 2013

Nää nyt on vaan tällaisia-problems of perfection


     Olin viikonloppuna pohjoisessa sukuloimassa.
     Kyllä se oma perhe ja suku vaan on tärkeä asia olemassa.
     Vaikka mulla se turhan kaukana onkin.

     Juteltiin äidin kanssa suvun taitavista käsityöläisistä.
     Kaikki tai siis ainakin monet tekee valtavan taitavia juttuja.
     Ja useimmat vähättelee omia tuotoksiaan- nää on nyt vaan tällaisia..
     Kuulostaako tutulta?
     Mikä ihmeen juttu se on tuo itsekritiikki, ettei osata arvostaa omia kädentaitoja.
     Liekö sukuvika vai yleissuomalainen piirre.

     No, nämä mun kangaspallot kuuluu just siihen osastoon.
     Niistä ei tullut ihan sellaisia kuin halusin.
     Vaan vähän muotopuolia.
     Vaikka ihan pyöreiksi leikattu kaikki.
     Mutta sitten kun niihin laittoi täytettä jokaisesta tuli mitä tuli
     - omia persoonia.



   



   


 


     Kerran ratikassa kotimatkalla istuessani välähti ajatus näistä kankaisista Tantsu-palloista.
     Tantsu on siis tuo Marimekon kangaskuosi.
     Mulla on vanhat kirpparilta ostetut  Tantsu-verhot,
     ja kun lyhensin toista niistä pöytäliinaksi, siitä jäi ylimääräinen pala.
   
     Leikkasin Tantsusta pyöreitä paloja, ompelin palat yhteen ja leikkasin saumanvaraan lovia,
     jotta sauma kääntyy pyöreässä muodossa hyvin.
     Täyttöaukosta vanua sisään.
     Täyttöaukot ompelin käsin kiinni ja samalla niihin nuo ripustusnarut.
     Vähän pikaisesti ompelin kiinni, oli niin ärsyttävän hidasta puuhaa.
     Ja valmista piti tietenki saada heti..
     Ehkä olis siinä kohtaa pitänyt olla huolellisempi.
     Ja ehkä olis pitänyt tehdä kaikista samanlaisia.
     Ajattelin, että olis kiva kun ne on eri kohdista kuviota leikattu.
     Mutta empä tiedä.
     "Nää nyt on vaan tällasia.."
     Ja onkohan nämä sittenkin jotenkin enemmän pääsiäistä kuin joulua?
     Ehkä repäisen pääsiäiseen kuitenkin jotakin väriä.
     So far- mustavalkoista joulua jatkuu.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti